Share this blog

lauantai 31. tammikuuta 2015

Jostain se on alotettava

Jaahas, jostain päin pitäisi aloittaa tämä blogi, joten tässäpä nyt jotain. Ensinnäkin tämä vuosi on alkanut aikamoisella härdellillä, olen nimittäin tällä hetkellä evakossa mummolassa Länkipohjassa Jämsänkosken asuntoni vesivahingon takia. Heräsin tässä viime vuoden puolella yksi aamu siihen, että katosta tuli vettä ja asunnossani oli ihan hirveä lemu. Katon veden tulo kuulosti lähinnä siltä, että asunnossani olisi ollut alivuokralaisena joku pien' eläin. Onneksi näitä kiinteistön huoltoja hoitaa Jämsässä ammattitaitoiset immeiset, joten remontin alkukin on sujunut ihan hyvää vauhtia.

Mitäs muuta voin näin lähtökohtaisesti kertoa elämästäni tällä hetkellä, seuraavaksi varmaan sen, että itsellä on ollut kova vuosi takana, kun serkku oli yksi viime pääsiäisenä Jämijärvellä kuolleesta 8:sta laskuvarjohyppääjästä. Ei tällaista tietoa osannut ottaa vastaan missään tilanteessa, mahdottomuus alkuun ymmärtää koko tilannetta. Onnettomuudesta seuraavasta aamusta lähtien tilanne kuitenkin alkoi joiltakin osin helpottua ja selkeytyä, kun tämä kuollut serkku otti minuun yhteyttä ajatuksen tasolla juuri kun söin aamupalana ruisleipää ja kahvia ja kysyi minulta, voinko selvittää miksi hänestä on luut jäljellä, kun pitäisi ollaa muualla.

Olihan tuo epätavallinen tilanne ymmärtää, että kyseessä oli todellakin oma serkku, mutta ei kuitenkaan ensimmäinen edesmenneen yhteydenotto. Ensimmäinen tapahtui jokunen vuosi aiemmin, kun olin ensin vienyt kynttilän pappani vanhempien haudalle. Pappani isä oli siis ensimmäinen edesmenneen yhteydenotto minuun ja muistan tuon tilanteen, kun yhtenä iltana luin sängyssäni kirjaa, tunsin että joku yrittää ottaa minuun yhteyttä ajatuksen tasolla. Tuo edesmennyt ihminen esittäytyi itsensä pappani isäksi ja kiitteli minua kynttilän viemisestä haudalleen, vaikka ei tunne minua.

Tässä riittää tekstiä näin alkuun. Mielestäni ihan hyvä aloitus tälle blogille. Toivottavasti te lukijat nautitte näistä kirjoituksista ja ne antavat teille yhtä paljon, kuin myös minulle.